...tahtovat viedä minut mukanaan. Ystävä paastoaa Pääsiäisen alla kiireestä. Minä en tänäkään vuonna ryhtynyt paastoamaan. Kiirepaasto on kyllä mietityttänyt. Tekisi minulle niin hyvää. Aina on kiire jonnekin, töihin, kotiin, harrastukisiin. Velvollisuuksia, mutta enimmäkseen kivoja juttuja. Silti kiirettömyys tekisi hyvää, varmaan enemmistölle meistä.
Yksi ruuhka on bloggaamattomat käsityöt. Niistä koitan olla ottamatta paineita ja pitämättä kiirettä. Kuitenkin huomaan, että silti nekin vaivaavat. Tässä ruuhkan purkua, ainakin osa 1.
Isoäidille Aloevera-ranteenlämmittimet. Tällä kertaa pyysi että olisivat vielä vähän pidemmät niin ylettyvät sorminiveliä lämmittämään. Neuloin myös peukulle vähän vartta samasta syystä.
Ja meidän vauveli.Pikkusisko. On jo 4-vuotias.
Tällä hetkellä huudossa ovat Viiru ja Pesonen. Niinpä kakkuna oli tietenkin Viiru (alkup. Findus) omassa laatikossaan matkalla Pesosen ystäväksi ;)
Ja Viiru makoilee eikä istu kuten piti, koska sokerimassa teki tepposet ja kuivui liian nopeasti. Viiru ei siis ole jäänyt rekan alle vaikka sille hieman näyttääkin :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti