Tasapainotelua kodin ja työn välimaastossa. Käsityöt ovat tämän äidin henkireikä ja tapa toteuttaa itseään. Menossa mukana ihastuttava perhe -puoliso ja kaksi prinsessaa sekä yksi pieni prinssi.
Sähköposti:
sähköposti: kikkailua@luukku.com
lauantai 23. helmikuuta 2008
Tuttua puuhaa
Jotenkin sitä vain huomaa toistavansa itseään... No, kivempihan se on tehdä tuttuja juttuja niin varmemmin onnistuu, eikö? Tarkoituksena oli ommella tänään PALJON vaippoja ja imuja. Vähän laiha saldo oli, mutta pääsinpä Ninan kanssa saunaan ja ehdittiin höpötellä. Joten psyykkisellä puolella jäätiin reippaasti plussalle :)
Tässä ne kokonaiset kaksi, joilla ylpeillä; päällinen raidallista trikoota, jonka olen joskus muinoin ostanut jostain palalaarista. Sisäpinta oranssiraidallista bambufleeceä ja sisällä taas mummin lakanaa ja Annen pyyhettä. Näillä vaipoillahan alkaa olla jo tarinaa ja tunnearvoa ;) Tässä vaippojen käyttäjä tekee tuotetestausta:
Ja mitä aarteita löytyikään kangaskaapin kätköistä... Muistin antaneeni nämä lahjaksi, mutta enpä ole koskaan saanut valmiiksi saakka... Olimme viikolla (hiihto)lomailemassa neppiprässin ja ystävien luona. Olin ajatellut ompelevani ison kasan kaikkea nepparoitavaa, mutta jotenkin vaan en saanutkaan mitään tehtyä. No, paljastettakoon, että silmät oli iltaisin lasten nukahdettua NIIN ristissä, että ehkä parempi että nepparoinnit jäi.
Takaisin asiaan -tänään löydän kaapista kasan aloitettuja, puolivalmiita, nepparittomia ruokalappuessuja... Mutta tässäkin tapauksessa kävi kuitenkin hyvin; kyläily oli kivaa ja oli IHANAA nähdä pesuetta pitkästä aikaa. Mmm..näillä latauksilla jaksetaan kotiarkea taas jonkin aikaa :)
Kiitos viimeisestä ja ihanasta hatusta wiliske Tunnistatko muuten teidän verhokankaan kuvasta ;)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Eihän tämä ole enää tottakaan, just ostin viikonloppuna kirpparilta käsityölehtiä, joista bongasin tuon ruokalappuessun ja päätin, että niitä pitää tehdä :D. Ehtis vaan tekemään ennen kuin kuopus kieltäytyy enää käyttämästä mitään ruokasuojaa...
Ja ei enää helpompaa vois olla tuon essun ompelu! :) Jätin noista sen taskunkin pois ettei tarvi olla jatkuvasti pesemässä. Sen kernin taustapuoli kun imee kaiken sisäänsä ja esim Marimekon ruokalaput homehtuu, jos ruokaa jää vahingossa "jemmaan". ...Tai sitten vaan siksi, että pääsin helpommalla... Heh ;)
Lähetä kommentti