Loppuja ja alkuja

Kovin tuntuu kiireseltä elämä kolmen lapsen äitinä. Onnellinen ja tyytyväinen kaikinpuolin silti. Blogi on jälleen heitteillä, mutta olen uudelleen innostunut ja löytänyt kadonneen ompeluinnon. Valmista siis tulee, ja koitan niitä tännekin vähitellen päivitellä.


Yksi iso kasvamisen paikka on elämässäni jäänyt taakse, vaikka kasvu vielä jatkuukin. Ihanaa Riittaa halusin kiittää kanssa kulkemisesta jollain omatekoisella. Nämä purkit valmistuivat viime keväänä keramiikkakurssilla antrasiittisavesta, joka on epäilemättä ollut suosikkini. Pohdin pitkään kumman purkeista antaisin. Sen, jossa tyttö ja joka voisi myös olla minä. Päädyin kuitenkin tuohon vihreään, jossa lasitus tehty pitsin läpi.

 

 Kiitos myös teille kaikille muille, jotka teette vaikeistakin asioista hieman helpompia vain olemalla osana elämääni!