Sähköposti:

sähköposti: kikkailua@luukku.com

sunnuntai 10. elokuuta 2008

Siitä se ajatus sitten lähti...


Löysin kivat autonapit nappikaupasta. Sukuun oli juuri syntynyt uusi tulokas (se, joka muutti elämääni niinkin merkittävästi, että aikani YKSINKERTAISENA tätihenkilönä on nyt ohi). Jo yksin tämän takia mielestäni vauva tarvitsi jotain kivaa, mihin autonapit kuuluisivat.

Ihanan pehmeä Sirdar Snuggly babybamboo-lanka oli jotain mitä oli pakko kokeilla. 80% bambua, 20%villaa, aivan mahtavaa neuloa ja niin pehmeää että. "Pena"-vauva sai siitä slipoverin. Niin, no ne napit... Ei ne oikein parhaimmillaan oo tuossa sliparissa, mutta ei niitä poiskaan voinu jättää, kun kerran ne oli neulontahommaan inspiroinu.


P.s. Eiks ookki mahtavan söötti kaveri???

perjantai 25. heinäkuuta 2008

Summer blog

Sain tällaisen Saritalta. Luullakseni se on kunnia ja kohteliaisuus ;) (Sitten kun osaisin vielä laittaa tän tonne sivun reunaan niin olisi aika mahtavaa... ehkä on aika taas opetella uutta tän bloggauksen saralla).



Here the rules: Säännöt:
1. The winner can put the logo on his/her blog./ Voittaja voi laittaa logon blogiinsa.
2. Link the person you received your award from./ Linkitä siihen blogiin, josta palkinnon sait.
3. Nominate at least 5 other blogs./ Nimeä vähintään 5 muuta blogia palkinnon saajiksi.
4. Put links of those blogs on yours./ Laita noiden blogien linkit sivullesi.
5. Leave a message on the blogs of the boys/girls you've nominated./ Jätä viesti blogeihin, jotka nimesit voittajiksi.

Itse nimeän tähän kesän aikana löytämiäni uusia blogeja sekä sellaisia blogeja, joita olen seurannut kesälläkin tiiviisti. Ainakin olen saanut teiltä inspiksiä kesäkäsitöihin (ja jotain jo valmiiksi syksyn varallekin...).
1. Iinu land
2. Neulenuotteja
3. Arjen riemua
4. Langanpätkiä ja saumurisuhruja
5. Ajatuksia ja tekoja arjessa

sunnuntai 20. heinäkuuta 2008

Kesälomapuuhia

Tätiydyin tuplasti viikko sitten, kun veljeni perheeseen syntyi pieni, ihana poikavauva. Samalla suvun isosiskoja tuli yksi lisää ja tässä hänelle virkkaamani isonsiskon lahja. Neiti itse (3v.) yritti kovasti tivata onko kyseessä mekko, jota olisi ilmeisesti toivonut hartaammin. Taitaa olla se ikä, kun tytöillä mekot alkavat olla ainoa oikea vaate, sillä meidänkin neiti (5v.), edelleen odottaa omaa mekkoaan valmistuvaksi.


Tässä sivussa on reissattu Suomessa ja miehen kanssa kaksin Tallinnassa (juu, käytiin myös käsityöliikkeissä...) lasten kanssa Puuhamaassa ja samalla on tehty lisää villapökiä, jotka ovat kaikki kesken... Eikä ole kiinni tarvikkeiden puutteista, neulatkin ovat kulkeneet mukana hienossa uudessa kodissaan! Niin ja muutama hyshys-projektikin on tekeillä. Taas tarvis sitä hillitsevää puoliskoa enempi kuin sitä joka vaan innostuu uusista projekteista. Se on kuitenkin hyvä, että nyt poden vain pahaa pakkoneuloosia eikä muita uusia innostuksen alueita ole ilmennyt.

(Hyviä?) kirppislöytöjä olen tehnyt jotain, niistä sitten myöhemmin. Nyt tää pääasia, VALMISTUNUT käsityö ;)

perjantai 4. heinäkuuta 2008

Terveiset kesälomareissusta!

Perheemme pakkautui keskiviikkoaamuna autoon ja matkasimme wiliskeen perheen luo. Oli ilo nähdä lapsosia, jutella aikuisten kanssa ja piipahtaa lasten kanssa uimassa :) Kiitoksia kyläpaikasta! Ihastelin siellä ihania kasvivärjättyjä lankoja sekä muita lankakorista löytyneitä ihanuuksia. Itse neuloin alpakasta villiksiä Pikkusiskolle, mutta purkuunhan ne meni sitten tulomatkalla tänään. Kotiin oli siinä vaiheessa 200km matkaa..

Koko oli sen verran suuri että olis tullut villahousut mulle, tosin sitten olisi lanka loppunut kesken. Vanha ja viisas (?) käsityöomatuntoni (minkähän uuden käsitteen juuri kehitin?) neuvoi minua purkamaan jo alkumetreillä, mutta se hätäinen ja nopeasti asioita valmiiksi tahtova käsityöihminen minussa ei vaan uskonut millään. Loppumatkasta ehdin kuitenkin luoda uudet silmukat ja saada uutta alkua vireille...

Toinen etappimme oli mökki Sulkavalla, jossa olimme kummieni ja serkkujeni kutsumana. Jälleen sai lapset liota vedessä ja itsekin sain talviturkin vihdoin heitettyä. Muutamana vuonna se on tainnut jäädä kokonaan tekemättä. Tämäkin oli viihdyttävä ja mukava kyläilypaikka, kiitos siis sinnekin majoituksesta ja muista oheispalveluista!

Sieltä kotiinpäin ajellessamme haaveilin kaikista käsityöpaikoista, joissa OLISIMME VOINEET mahdollisesti käydä. Mietin myös että olemme lähes jo puolimatkassa erään käsityöystävän kotia, joka aiemmin sai minulta ylläripostia.. ja mikäs minua odottikaan eteisessä?!

NEULAKIRJA! MAHTAVA YLLÄTYS!
KIITOS TiiQ!!!



Heti huomenna etsin kaikki laatikon pohjilla ja nyssyköissä lojuvat neulani ja asetan ne uuteen upeaan ja kauniiseen kotiinsa. Myös sen yksilön joka koko matkan keikkui käsityöpussissani silläkin uhalla että hukkaan senkin matkan varrella.

sunnuntai 29. kesäkuuta 2008

Vanhasta uutta ja projekteja valmiiksi!


Olen yllättänyt ja ylittänyt itseni!
Tänään oli Ystävän kanssa sovittu ompelupäivä eikä minulla ollut mitään uutta projektia suunniteltuna. Eikä uusia kankaita hankittuna! Kaivoin kaapista alkukesästä kirpparilta löytämäni lakanan (hinta 20c.) ja piirsin kaavat Ystävän Moda 3/08 lehdestä. Ompelulangat nostivat kokonaishintaa, mutta sanoisin että pari euroa olivat kustannukset, mikäli työtunteja ei lasketa. Itseasiassa meni terapian piikkiin Ystävän kanssa ompelu, joten voisiko enää hyödyllisempää ajanvietettä keksiä sateisena sunnuntaina??

Ja nyt on itselle mukavantuntuinen, edullinen ja ah niin retro kesätunika (saattaa muistuttaa myös mummon yöpaitaa tai kyökkiessua...)
Mutta saatan ehkä yllättää itseni ja muut vielä esiintymällä tässä julkisesti ;)

Tässä vielä esittelen juhannuksena valmistuneet (tylsät) säärystimet taikka oikeastaan polvenlämmittimet isoäidille. Lankana on ihana tietokonevärjätty Austermann Step-lanka, jossa on mukana hoitavaa aloe veraa.

Lanka on niin ihanan pehmeää neuloa, suora putki vaan ei oikein jaksanut motivoida. Aiemmin keväällä isoäiti sai samasta langasta pitkävartiset (?) kämmekkäät ja nämä olivat tilattuna sen jälkeen. Onneksi vihdoin sain ne valmiiksi ja voin tehdä taas muutakin kuin neuleputkea! :)


sunnuntai 15. kesäkuuta 2008

Virkattu tunika

Päätin vihdoin ottaa projektikseni kaikki keskeneräiset neuletyöt vaatekaapista. Eräskin aloittamani neule oli kokoa 3v., joten se oli jo auttamattomasti pieni esikoiselle, joka vietti viikolla 5v. synttäreitään! Ja Pikkusiskolle se olisi iso vielä ihan liian kauan, joten päätin hakea pari kerää lankaa lisää Lankapisteestä, jotta saisin projektin valmiiksi...

Arvaatteko jo miten siinä kävi?

...Näyteikkunassa oli aivan ihana tunika/mekko. Pidättäydyin uuden, ihanan langan ostamisesta... 15 minuutin ajan. Nyt yövuorossa sain viimeisteltyä tunikan ja samalla tuli opeteltua uusi tekniikka, rapuvirkkaus. Hyvät kuvitetut ohjeet löysin täältä. Lankana on Mandarin Petit, virkkuukoukku 2,5. Ohjeet sain liikkeen omistajalta, ja varmuuden vuoksi vielä kännykällä otin kuvankin.

Niin, ja se alkuperäinen projekti. Arvatenkin, edelleen kesken. Ääh, olen niin heikko mitä tulee hamstraamiseen ja uusista asioista innostumiseen..


Ja kehtaanko edes mainita?
Toinenkin tunika on jo tekeillä, tietysti sille ihanalle viisivuotiaalle :)

sunnuntai 8. kesäkuuta 2008

Vihdoinkin valmista...


Tänään on pitkästä aikaa istuttu ompelukoneen edessä. Ja saumurin. Niin, eikä sovi unohtaa ystävääni Ratkojaa. Hyvä ystävä, mutta jouduin vähän liiaksi taas käyttämään. En ehkä niin paljoa kuin olisin itsekseni joutunut, sillä seuranani ompelemassa oli Ihana ystävä H, joka auttoi ohjeiden kanssa (Ottobre 1/05). Aika kului kuin siivillä enkä käyttänyt kovin painokelvotonta kieltäkään. Lohdullista oli, että H joutui myös välillä purkamaan, vaikka onkin silmissäni täydellinen ompeluguru.

Mutta Pikkusiskon takista tuli mahtava, eikö??

Huomenna aloitan kesätyöni, tästä päivästä sain voimaa ja paljon hyvää mieltä. Toinenkin takki siintää mielessä... niin ja tietty kolmas... ;) ja muutama muukin projekti. Mielikuvitus kehittää ihanuuksia enemmän kuin käteni ikinä ehtivät toteuttaa. Mutta en odota saavani kauheasti aikaan lähiviikkoina, jotka menevät euron kuvat silmissä vilisten. Tiedän, olen materialisti sittenkin. Ja palkkapäivänä varsinkin.

Niin ja sille yhdelle blogiani seuraavalle työkavereille tiedoksi, että ihan oikeasti teen työtäni suurella intohimolla ja pelkästään rakkaudesta työhöni :))