Paljon ja sekaisin

Vaikka blogissa on ollut hiljaisempaa, olen tehnyt koko ajan paljon kaikkea. Paljon ja sekaisin kaikkea. Ommellut, neulonut, suunnitellut, haalinut ja haaveillut. Käynyt töissäkin. Valmista on tullut välistä, mutta paljon on jäänyt keskenkin.

Kuvaaminen ja bloggaaminen on ollut vieläkin vaikeampaa. Kuvat eivät koskaan ole riittävän hyviä ja kauniita. Valoa on puuttunut. Ja aikaa. Valittamisessa sen sijaan olen ollut parhaimmillani. Yritän lopettaa sen vihdoin. :)


Nämä paidat tein Ottobren kaavalla (4/07) naapurin 2-vuotiaalle lahjaksi. Varmaan annan tuon pallopaidan, koska siihen olen tyytyväinen. Toiseen applikoin taskun, johon käytin ihanaa japanilaista bambi-kangasta. Mutta ommel on mitä on... Taitaa jäädä pikkusiskon kaappiin tuo.


Olen myös yrittänyt tsempata kuntoilussa.
Kotiäitijumpalla voi käydä missä tahansa rytkyissä, mutta kun ei oikein ole niitäkään. Niinpä ompelein Suuren Käsityölehden olohousujen kaavalla jumppahousut. Lahkeita kavensin ja lyhensin, siltikin ovat aika pussimaiset. Ihanat päällä ja näyttävätkin kivemmalta jalassa kuin henkarilla roikkuen. Samaa ei voi sanoa kaikista vaatteista ;)



Tässä vielä löytö kirpparilta. Ässä-neule suoraan 70-luvulta. Maksoi 20c ja laput roikkuivat vielä kiinni. Pelkäsin etteio tyttö pidä. Mutta minkä puki päälleen ihan omasta tahdostaan eilen??? :) Kyllä yllätti minut.

Tervehdys keväthangilta

Kevään muotia esittelee meille Neitokaisen barbie :)
Iän myötä ovat viikonlopun vietot muuttuneet hurjemmiksi, tai no, ainakin oudommiksi. Kaveri oli ostanut myyjäisistä barbintakin. Ihailtiin mahtavaa neulejälkeä ja eihän siinä auttanut muu kuin jättää tekeillä olevat lapaset kesken ja aloittaa takin väkerrys. Valmista tuli ja Neitokaisen mielestä takki on juuri se, mitä barbien kevätgarderobista uupuikin!

Liukuvärjätty lanka ei tosin tee oikeuksia kauniille neulepinnalle, mutta kun sattui olemaan ainoa mukana ollut lanka.
Ajatelkaa,
aina ei se lankasäkkikään mukana kulje.
Vaikka joskus voisi tarvita!

Ylläriä odottavat..

.. laittakaapa minulle yhteystietojanne tulemaan s-postilla
kikkailua@luukku.com

5 kommentoijaa "Kuka tää ois?" kirjoituksessa eli siis: Silmukatti, hennak ja -maria- lähinnä teiltä kaipaisin yhteystietoja ylläriä varten. Siis jo edelleen jotain minulta sinulle haluat. Wiliske ja Uraäiti ovatkin jo osoitekirjani sivuilla ;)

Viikonlopuksi lähdemme perheleirille mikä on mukavaa. Kyllä joku neule silti saa hypätä kassiin. Jos vaikka ehtisi jossain välissä neuloakin... :) Kirjastosta sain myös vihdoin Ottobren jossa on etsimäni tytön tunikan kaava. Toivon, että joskus olisi aikaa ommellakin.

Missä kaikki tekstit luuraa???

Löytyvät kyllä teemoittain, mutta pitää etsiä? Miksi ei näy tässä? Apua, anyone?! Just kun mun kakku oli valmiina esiteltäväksi. Höh.

Pingu ja Pöllöpää!

Pikkusikon 2v synttärikemut on juhlittu parin päivän varaslähdöllä. Tässä kuvia toivekakkujen askartelusta ja lopputulokset. Tyytyväisiä oltiin kaikki, kakun askartelijat ja sankari itse. Neitokainen (se esikoinen siis) tosin hieman epäilevästi kysyi, että "ootko sä äiti oikeesti tehny ton ihan ite?" Tässä todistusaineistoa ;)


Tässä tarjottimnella kaksi pyöreää täytettyä kakkupohjaa. Pienempi kakku on tehty lasten vuoalla. Päällimmäiset kakkukerrokset on hieman pyöristetty kulmista.
Päälle tein voikreemin.
Sitten lämmitin ja kaulin "hopeatoffeeta" Pinggun mustiin osiin. Kaupoista löytyy Kick-nimistä lakutoffeeta. Jääkaapissa tosin kovettui niin että kakun leikkaamisessa veitsi oli tarpeen.

Muut osat on tehty valkoisesta marsipaanista, joka niinikään kaulittiin ja osan värjäsin elintarvikeväreillä kelltaiseksi, oranssiksi ja punaiseksi.


Ja tässä vielä "Pöllöpää".
Äitinä en ole niinkään ylpeä siitä, että lapseni osaa käyttää siskon keksimää haukkumanimeä "Pöllöpää" jo kaksivuotiaana. Mutta pöllöt on silti kivoja, eikä pöllöpääkään aina pahaa tarkoita. Tein sabluunan paperista ja sen sekä tomusokerin avulla muotoutui suklaakakkuun pöllö. Tänään oli myös Vaarin synttärit, joten onnea myös sinne vielä kerran!!

Kuka tää ois?

Ihana auringonpaiste! Mielialaa ei laske edes se, että olen menossa illaksi töihin. Myös huomenna. Tytöt lähtevät tänään mummilaan. Töiden lomassa järjestetään myös Pikkusiskon 2v synttäreitä. Nyt ei enää millään voi väittää, että meillä olisi vielä vauva, vaikka itse sitä toisinaan haluaisikin olla. Haikeutta selvästi havaittavissa ilmassa.

Pikkusisko itse toivoi kakkuunsa teemaa. Tässä eräs prototyyppi kakunkorsiteesta, jota illalla askarreltiin, miehen antaessa ohjeita vieressä. Hahmo on muokattu marsipaanista ja lakutoffeesta, karkkivärejäkin vähän tarvittiin. Oli kivaa :D

Mutta arvaatkos kuka tässä on??


Jätä kommenttilootaan arvauksesi. Tässä toinenkin houkute, jonka nappasin Silmukatilta:

Ensimmäiset viisi ihmistä, jotka kommentoivat (ja sitä haluavat), saavat jotain tekemääni. Minun valintani. Sinulle. Tässä tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia: Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni, tekemäni juttu on vain sinua varten, se tehdään tämän vuoden aikana. Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla. Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotakin. Voin leipoa jotain ja lähettää sen sinulle. Kuka tietää? Et ainakaan sinä! Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvin omituista. Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi. Kaikki me osaamme tehdä jotain.

Kommentteja odotellen!

Muskarihamonen

Eilen illalla ommeltiin taas taloyhtiön kertsillä. Tilkkutyöt eivät nyt iskeneet, halusin jotain valmista. Yhdestä ihanasta kankaasta päätin tehdä puolihameen, kun Pikkusiskolla ei sellaisia ole. Jostain syystä olen hieman lämmennyt rimpsuille. Liekö elo kahden tytön äitinä hieman sitten kasvattanut minunkin sietokykyäni..?

Tänään oli muskari, joten sinnehän hamonen tietty heti puettiin, kun helma heiluu niin kivasti pyöriessä :)